Finnish Law
Metsästyslaki
To: jkp@cs.hut.fi
From: "J.J. Marjanen HY"
Organization: University of Helsinki
Date: 27 Jul 93 19:36:00 EET DST
Subject: Lakiteksti edelleen toimitettavaksi, kiitos
Priority: normal
X-Mailer: Pegasus Mail v2.3 (R5).
HE 300/92
MmVM 7/93
N:o 615/93
Metsästyslaki
=============
Annettu Helsingissä 28 päivana kesäkuuta 1993
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään
1 luku
Yleiset säännökset
1 #
Lain soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan metsästykseen ja rauhoittamattomien eläinten
pyydystämiseen ja tappamiseen sekä riistanhoitoon, riistaeläinten
aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen ja koiran pitämiseen.
Tämä laki koskee soveltuvin osin myös luonnonsuojelulain (71/23) nojalla
rauhoitettujen nisäkkäiden ja lintujen pyydystämistä tai tappamista.
Sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, on noudatettava, mitä
luonnonsuojelulaissa ja eläinsuojelulaissa (91/71) säädetään.
Riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta säädetään erikseen.
2 #
Metsästyksen määritelmä
Metsästyksellä tarkoitetaan luonnonvaraisena olevan riistaeläimen
pyydystämistä ja tappamista sekä saaliin ottamista metsästäjän haltuun.
Metsästystä on myös pyyntitarkoituksessa tapahtuva riistaeläimen
houkutteleminen, etsiminen, kiertäminen, väijyminen, hätyyttäminen tai
jäljittäminen, koiran tai muun pyyntiin harjoitetun eläimen käyttäminen
riistaeläimen etsimiseen, ajamiseen tai jäljittämiseen sekä pyyntivälineen
pitäminen pyyntipaikalla viritettynä pyyntikuntoon.
3 #
Riistanhoidon määritelmä
Riistanhoidolla tarkoitetaan toimintaa, jonka tarkoituksena on
riistaeläinkantoja säätelemällä, riistaeläinten elinolosuhteet turvaamalla
tai niitä parantamalla taikka muulla tavalla lisätä, säilyttää tai parantaa
riistaeläinkantaa ja eri eläinkantojen välistä tasapainoa.
4 #
Metsästysvuosi
Metsästysvuosi alkaa 1 päivänä elokuuta ja päättyy 31 päivänä heinäkuuta.
5 #
Riistaeläimet ja rauhoittamattomat eläimet
Riistaeläimiä ovat:
1) villikani, metsäjänis, rusakko, orava, euroopanmajava, kanadanmajava,
piisami, rämemajava, susi, tarhattu naali, kettu, supikoira, karhu,
pesukarhu, mäyrä, kärppä, hilleri, saukko, näätä, minkki, ahma, ilves,
itämeren norppa, kirjohylje, halli, villisika, kuusipeura, saksanhirvi,
japaninpeura, metsäkauris, hirvi, valkohäntäpeura, metsäpeura ja mufloni;
sekä
2) kanadanhanhi, merihanhi, metsähanhi, heinäsorsa, tavi, haapana,
jouhisorsa, heinätavi, lapasorsa, punasotka, tukkasotka, haahka, alli,
telkkä, tukkakoskelo, isokoskelo, riekko, kiiruna, pyy, teeri, metso,
peltopyy, fasaani, nokikana, lehtokurppa ja sepelkyyhky.
Rauhoittamattomia eläimiä ovat:
1) metsämyyrä, vesimyyrä, kenttämyyrä, peltomyyrä, lapinmyyrä,
isometsähiiri, isorotta ja kotihiiri; sekä
2) korppi (poronhoitoalueella), varis, harakka, harmaalokki, merilokki,
kesykyyhky ja räkättirastas.
Villiintyneeseen kissaan sovelletaan, mitä rauhoittamattomista eläimistä
säädetään.
2 luku
Metsästysoikeus, metsästysvuokra ja metsästyslupa
6#
Alueen omistajan metsästysoikeus
Oikeus harjoittaa metsästystä ja määrätä siitä kuuluu alueen omistajalle,
jollei jäljempänä muuta säädetä.
7 #
Oikeus metsästää yleisellä vesialueella
Yleisellä vesialueella meressä ja tällaisella alueella olevilla saarilla ja
luodoilla, jotka kuuluvat valtiolle ja joiden hallintaa ei ole kenellekään
luovutettu, on jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla henkilöllä oikeus
metsästää.
Yleisellä vesialueella järvessä ja tällaisella alueella olevilla valtion
omistamilla saarilla ja luodoilla on oikeus metsästää henkilöllä, jonka
kotipaikka on kunnassa, johon yleinen vesialue osaksi tai kokonaan kuuluu
taikka johon se rajoittuu.
Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetun oikeuden käyttämistä voidaan
asetuksella rajoittaa, jos se on tarpeen riistakannan turvaamisen tai
alueen muun käytön vuoksi
8 #
Kuntalaisen oikeus metsästää valtion alueella
Henkilöllä, jonka kotipaikka on Lapin lääniin kuuluvassa kunnassa tai
Kajaanin, Hyrynsalmen, Kuhmon, Kuusamon, Paltamon, Pudasjärven, Puolangan,
Ristijärven, Sotkamon, Suomussalmen, Taivalkosken, Vaalan tai Vuolijoen
kunnassa, on oikeus metsästää kotikunnassaan valtion omistamilla alueilla
9 #
Metsästäminen luonnonsuojelualueella
Oikeudesta metsästää luonnonsuojelulain mukaisilla suojelualueilla on
lisäksi voimassa, mitä siitä erikseen säädetään tai määrätään
10 #
Pyyntilupa
Hirvieläinten metsästykseen on saatava lupa (hirvieläimen pyyntilupa).
Asetuksella voidaan kuitenkin säätää, että tällaista lupaa ei tarvita.
Tarkempia säännöksiä luvasta on 26 ja 27 #:ssä.
Jos metsästyksestä aiheutuu muun kuin 1 momentissa tarkoitetun
riistaeläimen kannan vaarantuminen tai jos tällaisen riistaeläimen
metsästyksen tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä edellyttää,
asetuksella voidaan säätää, että metsästykseen on saatava pyyntilupa tai
metsästyksessä on noudatettava maa- ja metsätalousministeriön määräämää
alueellista kiintiötä. Asetuksella säädetään tällöin pyyntiluvan tai
kiintiön myöntämisen edellytyksistä sekä myöntämisessä noudatettavasta
menettelystä, luvasta perittävästä maksusta ja muista lupaa koskevista
seikoista. Asetuksella voidaan myös säätää, että pyyntiluvan myöntää
riistanhoitopiiri.
11 #
Metsästysoikeuden vuokraaminen
Alueen omistaja voi antaa metsästysoikeutensa vuokralle kokonaan tai
osittain (metsästysvuokrasopimus). Metsästysoikeuden vastikkeettomaan
luovuttamiseen sovelletaan mitä metsästysoikeuden vuokraamisesta on
voimassa, jollei jäljempänä toisin säädetä.
Maanvuokralain (258/66) mukainen vuokrasopimus antaa oikeuden metsästykseen
vuokratulla alueella vain, jos tästä on sopimuksessa nimenomaisesti
mainittu.
12 #
Metsästysvuokrasopimus sekä vuokraoikeuden siirtäminen
ja jälleenvuokraaminen
Sopijapuolen vaatimuksesta metsästysvuokrasopimus on tehtävä kirjallisesti
ja allekirjoitettava.
Vuokralainen ei ilman vuokranantajan suostumusta saa siirtää
vuokraoikeuttaan kolmannelle eikä vuokrata metsästysvuokraoikeuttaan tai
osaa siitä edelleen.
13 #
Vuokra-aika ja vuokrasopimuksen rtisanominen
Metsästysvuokrasopimus tehdään määräajaksi tai toistaiseksi.
Toistaiseksi tehty vuokrasopimus voidaan irtisanoa milloin tahansa ja se
päättyy irtisanomisen johdosta, kun irtisanomisaika on kulunut. Jos
irtisanomisajasta ei ole muuta sovittu ja sopimus irtisanotaan viimeistään
kuusi kuukautta ennen metsästysvuoden loppua, vuokrasuhde päättyy saman
metsästysvuoden viimeisenä päivänä. Muussa tapauksessa vuokrasuhde päättyy
irtisanomisvuotta seuraavan metsästysvuoden viimeisenä päivänä.
Jos vuokralainen laiminlyö vuokran suorittamisen, rikkoo muutoin
sopimusehtoja tai käyttää metsästysoikeuttaan väärin, eikä rikkomus ole
vähäinen, vuokranantaja saa purkaa metsästysvuokrasopimuksen heti
päättyväksi.
Jos vuokranantaja rikkoo sopimusehtoja, eikä rikkomus ole vähäinen, tai jos
vuokrattu alue olosuhteissa tapahtuneen muutoksen vuoksi käy metsästykseen
soveltumattomaksi, vuokralainen saa purkaa metsästysvuokrasopimuksen heti
päättyväksi.
14 #
Vuokrasopimuksen pysyvyys alueen omistajan vaihtuessa
Jos metsästysvuokra-alue tai osa siitä luovutetaan toiselle, alueen uusi
omistaja saa irtisanoa metsästysvuokrasopimuksen päättymään kuten
toistaiseksi tehdystä metsästysvuokrasopimuksesta säädetään. Jollei uusi
omistaja käytä irtisanomisoikeuttaan kolmen kuukauden kuluessa
vuokrasopimuksesta tiedon saatuaan, vuokrasopimus pysyy kuitenkin voimassa.
Jos luovutuskirjassa on määräys metsästysvuokrasopimuksen pysyvyydestä tai
jos luovutuksensaaja on sopimuksen muutoin hyväksynyt, vuokrasopimus sitoo
luovutuksen saajaa.
Vuokraoikeuden kiinnittämisestä ja kiinnitetyn vuokrasopimuksen
pysyvyydestä säädetään erikseen.
Kun alue myydään pakkohuutokaupalla, vuokrasopimus sitoo ostajaa vain, jos
oikeus on kiinnitetty ja myynti tapahtuu sellaisin ehdoin.
15 #
Riistanhoito vuokra-alueella
Jollei muuta ole sovittu, vuokralaisella on oikeus metsästysvuokra-alueella
suorittaa riistanhoidollisia toimenpiteitä. Tällöin hän ei saa aiheuttaa
vahinkoa tai haittaa alueen omistajalle tai haltijalle
16 #
Metsästys riidanalaisella alueella
Metsästysvuokraoikeutta koskevan riita-asian yhteydessä tuomioistuin voi
asianosaisen vaatimuksesta antaa väliaikaisen määräyksen siita, kenellä on
oikeudenkäynnin aikana oikeus metsästaä riidanalaisella alueella. Ratkaisu,
johon ei saa hakea muutosta, on voimassa kunnes tuomioistuin antaa asiassa
päätöksen, jollei määräystä tätä ennen peruuteta tai muuteta.
17 #
Metsästyslupa
Se, jolla on 6#:n, metsästysvuokrasopimuksen tai maanvuokrasopimuksen
perusteella metsästysoikeus, voi antaa asettamillaan ehdoilla toiselle
luvan metsästää (metsästyslupa), jollei tätä ole vuokrasopimuksessa
kielletty
18 #
Metsästysluvan peruuttaminen ja lakkaaminen
Jos metsästyslupa on annettu vastikkeetta, metsästysoikeuden haltija voi
peruuttaa antamansa luvan heti päättyväksi.
Toistaiseksi vastiketta vastaan annettu lupa voidaan peruuttaa noudattaen
toistaiseksi tehtyä metsästyswokrasopimusta koskevia irtisanomisaikoja Jos
luvan saaja metsästää tai muutoin menettelee vastoin lupaehtoja,
metsästysoikeuden haltija voi peruuttaa luvan heti päättyväksi.
Kun metsästysoikeuden haltija vaihtuu, edellisen oikeudenhaltijan antamat
metsästysluvat lakkaavat.
19 #
Metsästys poikkeuksellisissa olosuhteissa
Sen estämättä, mitä tässä luvussa säädetään, maa- ja metsätalousministeriö
voi päättää, että eläintautien ehkäisemiseksi tai muista terveydellisistä
syistä taikka yleisen turvallisuuden varmistamiseksi tai huomattavan
omaisuutta uhkaavan vahingon torjumiseksi saa määrättyä riistaeläintä
metsästää tietyllä alueella määrät tynä aikana ilman alueeseen kohdistuvaa
metsästysoikeutta.
3 luku
Metsästyksen harjoittaminen
20 #
Yleiset vaatimukset
Metsästystä on harjoitettava kestävän käytön periaatteiden mukaisesti ja
siten, että riistaeläinkannat eivät vaarannu, luontoa ei tarpeettomasti
vahingoiteta, riistakantaa ei vaaranneta eikä eläimille tuoteta tarpeetonta
kärsimystä.
Riistaeläinkantojen tuoton jatkuvuus on pyrittävä turvaamaan
tarkoituksenmukaisella riistanhoidolla.
Metsästys ei saa aiheuttaa vaaraa tai vahinkoa ihmiselle tai toisen
omaisuudelle.
21 #
Ampumakoe
Hirvieläintä tai karhua metsästettäessä ampujana saa toimia ainoastaan
sellainen henkilö, joka on suorittanut maa- ja metsätalousministeriön
määräysten mukaisen ampumakokeen tai ministeriön hyväksymän, muussa maassa
suoritetun vastaavanlaisen kokeen.
Riistanhoitoyhdistys järjestää ampumakokeen ja antaa sen hyväksytystä
suorittamisesta todistuksen sekä pyynnöstä jäljennöksen siitä.
Ahvenanmaalla suoritettu ampumakoe vastaa 1 momentissa tarkoitettua
ampumakoetta.
22 #
Metsästyskortin ja ampumakoetodistuksen esittäminen
Metsästyskortti tai sen jäljennös on pidettävä metsästettäessä mukana ja
pyydettäessä esitettävä 88 #:ssä tarkoitetulle metsästystä valvovalle
henkilölle. Jos joku metsästää ilman, että hänellä on mukanaan lunastamansa
metsästyskortti tai sen jäljennös, hän voi kuitenkin esittää kortin tai
jäljennöksen seitsemän vuorokauden kuluessa valvontaa suorittaneelle
henkilölle tai poliisille.
Mitä 1 momentissa on sanottu, koskee myös 21 #:ssä tarkoitettua
ampumakoetodistusta tai sen jäljennöstä metsästäjän toimiessa ampujana
hirvieläintä tai karhua metsästettäessä.
Jos metsästyskortti tai ampumakoetodistus on kadonnut, poliisi voi myöntää
Iykkäystä näyttämistä koskevaan aikaan, kunnes asianomainen riistan-
hoitoyhdistys on antanut jäljennöksen.
23 #
Metsästyksen rajoittaminen yleisen turvallisuuden vuoksi
Jos yleisen turvallisuuden kannalta on erityisen tärkeää, lääninhallitus
voi määräajaksi tietyllä alueella kieltää metsästyksen tai rajoittaa sitä.
Ennen kiellon tai rajoituksen määräämistä on metsästysoikeuden haltijaa ja
alueen omistajaa kuultava.
Lääninhallituksen tulee kumota 1 momentissa tarkoitettu kielto tai rajoitus
ennen maäräajan päättymistä, jos kiellon tai rajoituksen voimassapitämiseen
ei enää ole tarvetta.
24 #
Rannalta metsästäminen merialueella
Asumattomilla meren ulkosaarilla saa se, jolla on oikeus metsästää
vesialueella, harjoittaa vesilintujen pyyntiä maalta toiselle kuuluvalla
avoimella rannalla.
25 #
Asutuksesta, viljelyksistä ja liikenneväylistä johtuvat rajoitukset
Ilman rakennuksen omistajan tai haltijan nimenomaista lupaa eläintä ei saa
ampua 150:tä metriä lähempänä sellaista rakennusta, jossa asutaan.
Ilman alueen omistajan tai haltijan nimenomaista lupaa riistaeläintä ei saa
etsiä pihasta tai puutarhasta eikä metsästystarkoituksessa saa kulkea
viljelyksillä ennen kuin sato on korjattu tai koottu.
Riistaeläintä ei saa ampua rautatien tai yleisen tien yli eikä
riistaeläimen tai ampujan ollessa tällaisella tiellä. Metsäkanalintua ei
saa ampua myöskään sen tai ampujan ollessa yksityisellä tiellä.
26 #
Hirvieläinten pyyntiluvan myöntäminen
Edellä 10 #:ssä tarkoitetun hirvieläinten pyyntiluvan myöntaä
riistanhoitopiiri. Myönnettäessä pyyntilupia on huolehdittava siitä, että
hirvieläinkanta ei metsästyksen johdosta vaarannu sekä pyrittävä siihen,
että hirvieläinten aiheuttamat vahingot pysyvät kohtuullisella tasolla.
Edellä 8 #:ssä tarkoitetulle alueelle pyyntilupia myönnettäessä on lisäksi
kiinnitettävä huomiota metsastysmahdollisuuksien tasapuoliseen
jakaantumiseen
27 #
Hirvieläimen pyyntiluvan myöntämisen edellytykset
Hirvieläimen pyyntiluvan myöntäminen edellyttää, että luvan hakijalla on
käytettävissään metsästykseen sopiva yhtenäinen alue. Hirvenmetsästykseen
käytettävän alueen pinta-alan on oltava vähintään 1000 hehtaaria ja muiden
hirvieläinten metsästykseen käytettävän alueen vähintään 500 hehtaaria.
Maa- ja metsätalousministeriö voi päättää poikkeuksista edellä
tarkoitettuihin pinta-alavaatimuksiin.
Hirvieläimen pyyntilupa myönnetään sellaiselle hakijalle tai hakijoille,
joilla on kyseisellä alueella oikeus metsästää hakemuksessa tarkoitettua
hirvieläintä. Muualla kuin 8 #:ssä tarkoitetulla alueella voidaan samalle 1
momentin mukaiselle alueelle myöntää pyyntilupa vain yhden hakemuksen
perusteella.
28 #
Hirvieläinten metsästyksen johtaja
Hirvieläimen pyyntiluvan saajan on nimettävä metsästyksen johtaja.
Metsästykseen osallistuva henkilö on velvollinen noudattamaan metsästyksen
johtajan antamia määräyksiä. Metsästyksen johtaja saa kieltää metsästykseen
osallistumisen henkilöltä, joka ei noudata annettuja määräyksiä.
29 #
Uusi pyyntilupa
Jos kaadettu hirvieläin on siten vahingoittunut tai sairas, että se on
enemmän kuin puoliksi ihmisravinnoksi kelpaamaton eikä tämä ole johtunut
pyyntiluvan saajasta, asianomainen poliisi myöntää luvan saajalle maksutta
vanhan pyyntiluvan tilalle uuden pyyntiluvan.
30 #
Hirvieläinmetsästystä koskeva asetuksenantovaltuus
Hirvieläinten pyyntiluvan hakemisesta ja myönnettävään lupaan liitettävistä
ehdoista sekä hirvieläinten metsästyksessä käytettävistä koirista ja
varusteista, metsästyksen johtajan tehtävistä samoin kuin metsästyksen
järjestämisestä muutoinkin säädetään tarkemmin asetuksella.
31 #
Pyynnin häiritseminen
Laillisen metsästyksen estäminen tai vaikeuttaminen saattamalla
pyyntiväline toimintakunnottomaksi tai häiritsemällä muulla tavoin pyyntiä
on kielletty.
4 luku
Metsästystavat
32 #
Moottorikäyttöisten kulkuneuvojen käytön rajoitukset
Riistaeläintä ei pyyntitarkoituksessa saa hätyyttää tai jäljittää ilma-
aluksella taikka maalla kulkevalla moottorikäyttöisellä ajoneuvolla eikä
aluksella tai veneellä moottorin käydessä.
Riistaeläintä ei saa ampua ilma-aluksesta taikka maalla kulkevasta
moottorikäyttöisestä ajoneuvosta eikä näiden suojasta tai välittömästi
pysäyttämisen jälkeen sataa metriä lähempänä näitä eikä myöskään aluksesta
tai veneestä moottorin käydessä.
Edellä 1 ja 2 momentissa sanottu ei koske haavoittuneen riistaeläimen
lopettamista merialueella aluksesta tai veneestä moottorin käydessä.
33 #
Pyyntivälineet ja pyyntimenetelmät
Metsästyksessä on kielletty seuraavien pyyntivälineiden ja pyynti-
menetelmien käyttö:
1) räjähteet;
2) myrkyt ja myrkytetyt tai tainnuttavaa ainetta sisältävät syötit;
3) tainnuttavat ja tappavat sähkölaitteet
4) keinotekoiset valolähteet sekä yöammuntaa varten tarkoitetut
tähtäyslaitteet, jotka elektronisesti suurentavat tai muuttavat kuvaa;
5) peilit ja muut häikäisylaitteet;
6) linnunliimat ja lintuverkot;
7) automaattiset aseet ja sellaiset itselataavat aseet, joiden lippaaseen
mahtuu enemmän kuin kolme patruunaa;
8) kaasulla tai savulla tappaminen;
9) elävien eläinten käyttö houkuttimena;
10) haudat ja ansat, joihin on sijoitettu ampuma-ase tai keihäs tai muu
näihin verrattava väline, sekä muut vastaavanlaiset pyyntilaitteet, jotka
ovat ihmisille tai kotieläimille vaarallisia;
11) raudat, jotka eivät tapa heti; sekä
12) lyijyhaulien käyttö vesilintumetsästyksessä 1 päivästä elokuuta 1996
alkaen.
Hirvieläinten, metsäkanalintujen ja vesilintujen metsästyksessä ei saa
käyttää apuna ääntä synnyttävää koneellista laitetta.
Eräiden pyydysten käyttämiskiellosta säädetään luonnonsuojelulain 15 #:ssä.
Kiellosta aiheuttaa eläimelle tarpeetonta kipua ja tuskaa on voimassa, mitä
eläinsuojelulain 2 a #:ssä säädetään.
34#
Pyyntivälineitä ja pyyntimenetelmiä koskevat tarkemmat säännökset
Asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä aseiden ja muiden sallittujen
pyyntivälineiden ominaisuuksista ja käytöstä sekä sallituissa
pyyntimenetelmissä noudatettavista menettelytavoista.
Asetuksella voidaan rajoittaa sallittujen pyyntivälineiden ja
pyyntimenetelmien käyttöä siten, että jotakin pyyntivälinettä tai
pyyntimenetelmää saa käyttää vain tietyillä alueilla tai vain tiettyjen
riistaeläinten metsästyksessä.
35 #
Metsästysaseen kuljettaminen
Metsästysasetta ei saa ilman luvallista tarkoitusta tai metsästysoikeuden
haltijan suostumusta kuljettaa muutoin kuin lataamattomana suojuksessa
sellaisella alueella, jolla henkilöllä ei ole metsästysoikeutta tai
metsästyslupaa. Tämä ei kuitenkaan koske metsästysalueeseen rajoittuvaa
yleistä tietä.
Metsästysaseen on ilma-aluksessa, maalla kulkevassa moottorikäyttöisessä
ajoneuvossa sekä aluksessa ja veneessä moottorin käydessä oltava lataamaton
ja sijoitettuna suojukseen tai suojattuun tilaan. Tämä ei kuitenkaan koske
aseen kuljettamista merialueella 32#:n 3 momentissa tarkoitetussa
tapauksessa.
Aseen kuljettaminen moottoriajoneuvolla maastossa on kielletty. Asetta saa
kuitenkin kuljettaa virantoimituksessa oleva henkilö, jolle aseen mukanaolo
virantoimituksen laadusta johtuen on tarpeen. Poliisipiirin päällikkö voi
yksittäisessä tapauksessa antaa luvan kuljettaa lataamatonta
metsästysasetta suojuksessa edellä mainituissa kulkuneuvoissa niiden
liikkuessa yleisen tien ulkopuolella tiettynä aikana ennakolta ilmoitettua
reittiä käyttäen ehdolla, että kuljetuksen aikana asetta ei käytetä
metsästykseen. Poronhoitotyötä suorittavan poromiehen aseenkuljetuksesta
säädetään tarkemmin asetuksella.
5 luku
Riistaeläinten rauhoittaminen ja riistanhoito
36 #
Riistaelainten häiritsemiskielto
Riistaeläimiä ei saa tahallaan häiritä niiden ollessa sellaisella alueella,
jolla asianomaisella ei ole kyseisen riistaeläimen metsästämiseen
metsästysoikeutta tai metsästyslupaa.
37 #
Riistaeläinlajin rauhoittaminen
Jos riistaeläimen kannan säilymisen tai riistaeläinlajin häiritsemättömän
lisääntymisen turvaaminen sitä edellyttää, riistaeläinlaji on rauhoitettava
määräajaksi tai toistaiseksi. Rauhoitettavista riistaeläinlajeista ja
niiden rauhoitusajoista säädetään asetuksella. Tällöin voidaan paikkakunnan
vakituisten asukkaiden hyväksi poiketa yleisistä rauhoitusajoista.
Rauhoitusaikana riistaeläintä ei saa metsästää tai vahingoittaa eikä
soidinta, pesintää tai poikasia saa häiritä.
Jäljempänä 39 #:ssä tarkoitetulla riistansuoja-alueella voidaan maa- ja
metsätalousministeriön päätöksellä poiketa yleisistä rauhoitusajoista.
Koirakokeiden pitämisestä ja koiran kouluttamisesta rauhoitusaikana
säädetään 52 #:ssä.
38 #
Metsästyksen rajoittaminen
Jos riistanhoitoyhdistyksen alueella riistaeläimen kannan säilyminen
vaarantuu, riistanhoitopiirin on tämän yhdistyksen alueella kiellettävä
tällaisen eläimen metsästäminen tai rajoitettava sitä. Kielto tai rajoitus
annetaan enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Ennen sen antamista on
riistanhoitoyhdistystä kuultava. Kieltoa tai rajoitusta koskeva päätös on
tehtävä viimeistään kuukautta ennen metsästysvuoden alkamista.
Jos riistaeläinkanta voimistuu elinvoimaiseksi, kielto tai rajoitus tulee
kumota ennen määräajan päättymistä.
39 #
Riistansuoja-alue
Jos olosuhteet riistan oleskelulle ja lisääntymiselle ovat jollakin
saarella tai saariryhmällä tai muulla selvästi määritellyllä alueella
erityisen suotuisat, alueesta voidaan muodostaa riistansuoja-alue.
Riistansuoja-alueelle tulee laatia suojamääräykset, joista ilmenee, miten
turvataan alueen luonteen säilyminen ja miten alueen riistaa hyödynnetään.
Riistan lisääntymisaikana alueella liikkuminen voidaan kieltää tai
rajoittaatietyille reiteille. Rajoitukset eivät saa ulottua pitemmälle kuin
riistanhoidon tarve vaatii. Alueen hyväksymisestä riistansuoja-alueeksi
sekä 2 momentissa tarkoitetuista suojamääräyksistä päättää maa- ja
metsätalousministeriö alueen omistajan hakemuksesta ympäristöministeriötä
kuultuaan. Omistajan on merkittävä alue selvästi maastoon.
Maa- ja metsätalousministeriö voi lakkauttaa riistansuoja-alueen omistajan
ilmoituksesta tai jos siihen olosuhteiden muuttumisen vuoksi on syytä.
40 #
Lupa eräisiin riistanhoidollisiin toimenpiteisiin
Riistanhoitopiiri voi riistanhoidollisia toimenpiteitä tai eläinten
tarhaamista varten antaa metsästysoikeuden haltijalle luvan pyydystää
riistaeläimiä elävänä käyttämällä pyydystämisessä muutoin kiellettyjä
pyyntivälineitä tai pyyntimenetelmiä. Mainittuun tarkoitukseen voidaan
myöntää myös lupa pyydystää eläimiä rauhoitusaikana ja ottaa munia
Tarkempia säännöksiä luvan myöntämisen edellytyksistä ja lupaan
liitettävistä ehdoista annetaan asetuksella.
41 #
Eräitä poikkeuksia
Kotieläintä uhkaavan vahingon torjumiseksi taikka rakennuksen, laitteen tai
muun omaisuuden suojelemiseksi, hoitamiseksi tai käyttämiseksi saadaan
poiketa 38 #:n kiellosta ja 39 #:n 2 momentissa tarkoitetuista
suojamääräyksistä. Tällöin ei myöskään sovelleta, mitä riistanhoitomaksun
suorittamisesta säädetään. Riistaeläimelle ei saa aiheuttaa suojeltavan
edun arvoon nähden kohtuutonta vahinkoa. Riistaeläimen saa tappaa vain, jos
tappaminen on välttämätöntä ihmistä taikka kotieläintä, viljeltyä eläintä
tai muuta omaisuutta välittömästi uhkaavan vaaran torjumiseksi. Tapettuun
riistaeläimeen sovelletaan, mitä 83 #:ssä säädetään.
Maa- ja metsätalousministeriö voi metsästysoikeuden haltijan suostumuksella
myöntää tieteellistä tutkimusta, riistanhoitoa, vahinkojen estämistä,
eläintautien ehkäisemistä tai muuta hyväksyttävää tarkoitusta varten luvan
kielletyin pyyntivälinein tai -menetelmin tappaa tai pyydystää riistaeläin
sekä ottaa riistaeläinten pesiä, munia ja poikasia rauhoitusaikana.
42 #
Vierasperäisen eläimen maahantuonti ja luontoon laskeminen
Uusien vierasperäisten riistalajien maahantuonti tai luontoon laskeminen
ilman maa- ja metsätalousministeriön lupaa on kielletty. Lupahakemuksesta
on pyydettävä ympäristöministeriön lausunto. Lupa on evättävä, jos
toimenpiteestä aiheutuu merkittävää haitiaa luonnolle tai luonnonvaraiselle
eläimistölle. Luvassa voidaan antaa määräyksiä siitä, miten maahantuonti ja
luontoon laskeminen on suoritettava.
Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan vastaavasti Ahvenanmaalta olevan
eläimen tuontiin muualle Suomeen ja luontoon laskemiseen siellä.
43 #
Riistan kauppa
Riistakannan säilyttämiseksi voidaan asetuksella kieltää jonkin kotimaasta
metsästetyn riistaeläinlajin kauppa koko maassa tai jossakin osassa maata.
6 luku
Metsästys ja riistanhoito valtion alueilla
44 #
Viranomaisten toimivalta
Metsästysoikeuden käyttämisestä ja riistanhoidosta valtion alueilla päättää
se viranomainen, jonka hallinnassa alue on, jollei tämän luvun säännöksistä
muuta johdu.
45 #
Valtiolle kuuluvan metsästysalueen vuokraaminen
Valtion alueista metsästysvuokrasopimus voidaan tehdä sellaisen
rekisteröidyn metsästysyhdistyksen kanssa, jonka perustellusti voidaan
katsoa kykenevän huolehtimaan sopimuksen sisältämistä velvoitteista ja
metsästyksen tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä. Vuokraamisessa on
etusijalle asetettava sellainen yhdistys, jonka jäsenistöllä ei muutoin
olisi kohtuullista metsästysmahdollisuutta.
Kooltaan tai sijaintinsa vuoksi metsästyksen kannalta vähämerkityksinen
valtion alue voidaan vuokrata rekisteröidyn metsästysyhdistyksen sijasta
yksityiselle henkilölle, jos tämä on metsästysolojen järjestämisen kannalta
tarkoituksenmukaista.
46 #
Metsästyslupa valtion alueelle
Valtion aluetta koskeva metsästyslupa annetaan kirjallisena. Luvassa on
yksilöitävä metsästysaika ja metsästettävät riistaeläimet. Lupaehdoissa
voidaan määrätä luvan saaja määräajassa ilmoittamaan luvan myöntäjälle
saamansa saaliin määrä.
Jos jollakin valtion alueella on tarpeen rajoittaa lupien määrää, lupia
myönnettäessä etusijalle on asetettava sellaiset metsästäjät, joilla
muutoin ei olisi kobtuullista metsästysmahdollisuutta.
Metsähallitus voi antaa metsästysluvan ulkomaalaiselle 7 #:n 1 ja 2
momentissa tarkoitetulle alueelle sen mukaan kuin asetuksella säädetään.
47 #
Vuokrat ja lupamaksut valtion alueilla
Valtion alueita koskeva metsästyslupa myönnetään maksua vastaan. Valtion
viranomaisen hallitsemallaan alueella järjestämään metsästykseen
osallistuvilta ei maksua peritä. Valtion viranomainen voi metsästyksen
valvontaa tai riistanhoitoa suorittavalle henkilölle myöntää tämän
toimialueella metsästysluvan viranomaisen hallinnassa olevalle alueelle
maksutta tai alennetulla maksulla.
Metsästysvuokria ja lupamaksuja määrättäessä on pyrittävä siihen, että
maksutulot riittävät valtion suorittamista riistanhoitotoimenpiteistä
aiheutuviin menoihin.
7 luku
Rauhoittamattoman eläimen pyydystäminen ja tappaminen
48 #
Oikeus pyydystää ja tappaa rauhoittamaton eläin
Alueen omistajalla tai haltijalla on oikeus pyydystää tai tappaa alueellaan
oleva rauhoittamaton eläin. Tämä oikeus hänellä on silloinkin, kun
metsästysoikeus alueella on metsästysvuokrasopimuksella luovutettu
toiselle.
Oikeus pyydystää tai tappaa rauhoittamaton eläin on myös rakennuksen
omistajalla tai haltijalla, jos rauhoittamaton eläin tavataan rakennuksessa
tai sen pihapiirissä, sekä metsästysvuokraoikeuden haltijalla ja
metsästysluvan saaneella, jollei vuokrasopimuksesta tai luvasta muuta
johdu.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, maa- ja metsätalousministeriö
voi päättää, että eläintautien ehkäisemiseksi, muista terveydellisistä
syistä, yleisen turvallisuuden varmistamiseksi tai huomattavan omaisuutta
uhkaavan vahingon torjumiseksi määrätyn rauhoittamattoman eläimen saa
pyydystää tai tappaa tietyllä alueella määrättynä aikana ilman alueen tai
rakennuksen omistajan tai haltijan lupaa.
49 #
Rauhoittamattoman eläimen pyyntivälineet ja pyyntimenetelmät
Rauhoittamattoman eläimen pyydystämisen tai tappamisen on tapahduttava
siten, ettei siitä aiheudu vaaraa ihmiselle, kotieläimille, riistaeläimille
tai rauhoitetuille eläimille.
Rauhoittamattoman eläimen pyydystämiseen tai tappamiseen ei saa käyttää 33
#:n 1 momentin 1 -- 3, 5 -- 7 ja 9 -- 11 kohdassa tarkoitettuja
pyyntivälineitä tai pyyntimenetelmiä. Kuitenkin saadaan 33 #:n 1 momentin 2
kohdassa tarkoitettua ainetta käyttää muiden rauhoittamattomien eläinten
kuin lintujen ja villiintyneiden kissojen pyydystämiseen tai tappamiseen.
Moottorikäyttöisten kulkuneuvojen käyttämisessä rauhoittamattoman eläimen
pyydystämiseen tai tappamiseen on noudatettava 32 #:n 1 ja 2 momentissa
säädettyjä rajoituksia. Rauhoittamattoman eläimen pyydystämiseen tai
tappamiseen sovelletaan lisäksi, mitä 25 #:n 3 momentissa säädetään
riistaeläimestä.
Maa- ja metsätalousministeriön luvalla saadaan rauhoittamattoman eläimen
pyydystämisessä tai tappamisessa käyttää sellaista pyyntivälinettä tai
pyyntimenetelmää, joka 2 momentin mukaan on kielletty.
To: jkp@cs.hut.fi
From: "J.J. Marjanen HY"
Organization: University of Helsinki
Date: 30 Jul 93 13:30:42 EET DST
Subject: Metsastyslaki, loppuosa
Priority: normal
X-Mailer: Pegasus Mail v2.3 (R5).
50 #
Tarkemmat säännökset rauhoittamattoman eläimen
pyydystämisestä ja tappamisesta
Asetuksella annetaan tarvittaessa tarkempia säännöksiä rauhoittamattoman
eläimen pyydystämisessä tai tappamisessa sallituista pyyntivälineistä ja
pyyntimenetelmistä sekä niiden käytöstä.
Asetuksella voidaan rauhoittaa rauhoittamaton eläin tai rajoittaa sen
pyydystämistä ja tappamista.
8 luku
Koiran pitäminen
51 #
Koiran kiinnipitovelvollisuus
Maaliskuun 1 päivästä elokuun 19 päivään ulkona oleva koira on pidettävä
kytkettynä ta siten, että se on välittömästi kytkettävissä. Edellä 1
momentissa sanottu ei kuitenkaan koske:
1) alueen omistajan tai haltijan luvalla pihamaalla tai puutarhassa taikka
koiran pitämiseen varatulla aidatulla alueella olevaa koiraa;
2) viittä kuukautta nuorempaa koiraa;
3) paimentamis-, opas- tai vartiointitehtävässä taikka muussa sen
laatuisessa palvelutehtävässä olevaa koiraa;
4) poliisin, tullilaitoksen, puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen
tehtävässä olevaa koiraa, eikä
5) koiraa, jota koulutetaan 3 tai 4 kohdassa tarkoitettuun tehtävään.
Edellä 1 momentissa tarkoitetusta velvollisuudesta saadaan poiketa, kun
muuta kuin ajavaa koiraa käytetään metsästykseen. Kiellosta saadaan poiketa
myös, kun kanakoiraa tai muuta lintukoiraa koulutetaan rauhoitettuja
riistaeläimiä niiden lisääntymisaikana häiritsemättä.
52 #
Koirakokeet ja koiran kouluttaminen
Riistanhoitopiiri voi koirakokeen pitämiseksi tai koiran kouluttamiseksi
antaa luvan poiketa 51 #:n 1 momentin velvollisuudesta. Koirakokeen ja
kouluttamisen tulee tapahtua siten, että rauhoitettuja riistaeläimiä ei
niiden lisääntymisaikana häiritä.
Hirvieläinten rauhoituksen estämättä saadaan hirvieläinten metsästykseen
käytettävän koiran metsästyskokeita järjestää ja tällaista koiraa kouluttaa
elokuun 20 päivästä joulukuun loppuun. Vastaavasti saadaan muuhun
metsästykseen käytettävän koiran metsästyskokeita järjestää ja tällaista
koiraa kouluttaa elokuun 20 päivästä helmikuun loppuun. Koirakokeen ja
kouluttamisen tulee tapahtua siten, etta rauhoitettuja riistaeläimiä ei
vahingoiteta.
53 #
Koiran pitäminen toisen alueella
Ilman maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupaa koiraa ei saa
pitää irti toisen alueella.
Maanomistajalla tai metsästysoikeuden haltijalla on oikeus poistaa alueelta
1 momentin vastaisesti siellä oleva koira tai ottaa se talteen. Jos koiran
avulla metsästettäessä ajo tai haukku poikkeaa vieraalle alueelle, alueen
omistajan tai metsästysoikeuden haltijan on kuitenkin annettava ajon tai
haukun jatkua häiriintymättä puolen tunnin ajan. Jollei koiran omistaja
täman ajan kuluessa hae koiraa pois alueen omistajalla tai
metsästysoikeuden haltijalla on oikeus keskeyttää ajo tai haukku sekä
poistaa alueelta koira tai ottaa se talteen.
Edellä 1 momentissa sanottu ei koske 51 #:n 2 momentin 3 ja 4 kohdassa
tarkoitettuja tapauksia.
54 #
Metsästyksen valvojan oikeudet koiranpidon valvonnassa
Jos 88 #:ssä tarkoitettu henkilö tapaa 51 ja 52 #:n säännösten vastaisesti
olevan koiran, hänellä on oikeus ottaa koira talteen. Jos 88 #:n 1
momentissa tarkoitettu henkilö tapaa toistuvasti 51 ja 52 #:n säännösten
vastaisesti olevan koiran tai koiran repimästä sen kiinniottamaa
hirvieläintä, hänellä on oikeus tappaa koira, jollei hän saa sitä kiinni.
55 #
Koiran talteenottoon liittyvät toimenpiteet
Jos koira on 53 tai 54 #:n nojalla otettu talteen, talteenotosta on
viipymättä ilmoitettava koiran omistajalle, jos tämä on tiedossa, tai
poliisille.
Koiran omistajan, joka haluaa saada talteen otetun koiransa takaisin, on
lunastettava se kymmenen päivän kuluessa siitä, kun ilmoitus koiran
talteenotosta hänelle tehtiin. Jollei koiraa lunasteta sanotun määräajan
kuluessa tai 15 päivän kuluessa siitä, kun talteenottaja ilmoitti
talteenotosta poliisille, talteenottaja saa koiran omistukseensa. Entisellä
omistajalla on kuitenkin oikeus lunastaa koira talteenottajalta takaisin
niin kauan kuin koira on tämän hallussa maksamalla 3 momentissa tarkoitettu
lunastusmaksu ja korvaus.
Kun koiran on ottanut talteen muu kuin valtion viranomainen, koiran
omistajan on suoritettava talteenottajalle riistanhoitomaksun suuruinen
lunastusmaksu sekä korvaus koiran hoitamisesta. Jos koiran on ottanut
talteen valtion viranomainen, koiran omistajan on suoritettava korvaus
hoitamisesta valtiolle. Hoitamisesta suoritettavan korvauksen määrästä
säädetään asetuksella.
9 luku
Metsästyksen ja riistanhoidon viranomaiset ja yhteisöt
56 #
Viranomaiset ja yhteisöt
Metsästystä ja riistanhoitoa koskevia asioita hoitavat valtion
viranomaisten lisäksi metsästäjien omatoimisuuteen perustuvat Metsästäjäin
keskusjärjestö, riistanhoitopiirit ja riistanhoitoyhdistykset niin kuin
tässä laissa säädetään.
Metsästys- ja riistanhoitotoimen ylin johto ja valvonta kuuluu maa- ja
metsätalousministeriölle.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tehtävistä on voimassa, mitä
riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta annetussa laissa (1131/87)
säädetään.
57 #
Metsästäjäin keskusjärjestön tehtävät
Metsästäjäin keskusjärjestön tehtävänä on:
1) kehittää metsästystä ja riistanhoitoa sekä suorittaa riistanhoidon
kokeilua;
2) edistää metsästystä ja riistanhoitoa koskevaa koulutusta ja neuvontaa;
3) ohjata ja valvoa riistanhoitopiirien toimintaa;
4) suorittaa maa- ja metsätalousministeriön määräämät tehtävät, sekä
5) käsitellä muut sille tämän lain mukaan kuuluvat asiat.
58 #
Keskusjärjestön edustajakokous
Päätösvaltaa Metsästäjäin keskusjärjestölle kuuluvissa asioissa käyttää
keskusjärjestön edustajakokous. Edustajakokous pidetään vuosittain, ja
siihen voi kukin riistanhoitopiiri lähettää enintään kolme edustajaa,
joilla on käytettävissään yhteensä kolme ääntä. Tämän lisäksi kunkin piirin
edustajilla on käytettävissään yksi ääni piirin metsästyskorttimäärän
kutakin alkavaa viittätuhatta kohti. Kokous valitsee keskuudestaan
puheenjohtajan.
Ylimääräinen edustajakokous pidetään, kun keskusjärjestön hallitus
erityisen tärkeästä syystä katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään
puolet riistanhoitopiireistä määrätyn asian käsittelemistä varten pyytää
sitä kirjallisesti hallitukselta.
59 #
Keskusjärjestön hallitus ja toiminnanjohtaja
Keskusjärjestön hallituksen tehtävänä on edustajakokouksen päätöksen
valmistelu ja täytäntöönpano sekä järjestön muiden käytännön asioiden
hoitaminen. Hallitus käyttää keskusjärjestön puhevaltaa tuomioistuimessa ja
muussa viranomaisessa sekä edustaa muutoinkin keskusjärjestöä.
Edustajakokous valitsee kustakin riistanhoitopiiristä hallitukseen yhden
jäsenen riistanhoitopiirin asettamista ehdokkaista. Lisäksi edustajakokous
valitsee hallitukseen enintään kolme muuta jäsentä, joista kaksi edustaa
valtakunnallisesti merkityksellisintä metsästysjärjestöä ja yksi
metsästyksen ja riistanhoidon kannalta merkittävää alaa. Kullekin jäsenelle
valitaan henkilökohtainen varajäsen. Lisäksi maa- ja metsätalousministeriö,
ympäristöministeriö, metsähallitus sekä riista- ja kalatalouden
tutkimuslaitos määräävät hallitukseen kukin yhden jäsenen ja tämän
henkilökohtaisen varamiehen. Hallituksen puheenjohtajan valitsee
edustajakokous ja varapuheenjohtajan hallitus keskuudestaan.
Hallituksen toimikausi on kolme vuotta. Jos jäsen tai varajäsen eroaa tai
pysyvästi estyy tehtäväänsä hoitamasta, hänen tilalleen valitaan uusi jäsen
tai varajäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan
lisäksi vähintään kymmenen muuta jäsentä on läsnä. Keskusjärjestollä on
toiminnanjohtaja, jonka ottaa ja erottaa hallitus.
60 #
Riistanhoitopiirin tehtävat
Riistanhoitopiirin tehtävänä on:
1) suorittaa metsästystä ja riistanhoitoa koskevaa koulutusta ja neuvontaa;
2) edistää ja avustaa riistanhoitoa;
3) ohjata ja valvoa riistanhoitoyhdistysten toimintaa;
4) suorittaa maa- ja metsätalousministeriön ja Metsästäjäin keskusjärjestön
määräämät tehtävät; sekä
5) suorittaa muut sille säädetyt tehtävät.
Riistanhoitopiirit ovat Metsästäjäin keskusjärjestön valvonnan ja ohjauksen
alaisia.
Riistanhoitopiirien toiminta-alueet määrätään asetuksella.
61 #
Riistanhoitopiirin kokous
Riistanhoitopiirin päätösvaltaa käyttää riistanhoitopiirin kokous, johon
kukin piirin alueella toimiva riistanhoitoyhdistys voi valita yhden
edustajan. Kullakin edustajalla on kokouksessa käytettävissään yksi ääni.
Kokous valitsee keskuudestaan puheenjohtajan.
Riistanhoitopiirin ylimääräinen kokous pidetään, kun piirin kokous niin on
päättänyt, riistanhoitopiirin hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai
vähintään kolmannes riistanhoitopiirin alueella olevista yhdistyksistä
määrätyn asian käsittelemistä varten pyytää sitä kirjallisesti
hallitukselta.
62 #
Riistanhoitopiirin hallitus ja riistapäällikkö
Riistanhoitopiirin hallituksen tehtävänä on piirin kokouksen päätösten
valmistelu ja täytäntöönpano sekä piirin käytännön asioiden hoitaminen.
Hallitus käyttää riistanhoitopiirin puhevaltaa tuomioistuimessa ja muussa
viranomaisessa sekä edustaa muutoinkin piiriä. Riistanhoitopiirin
hallitukseen kuuluu kymmenen jäsentä joista yhdeksän valitaan
riistanhoitopiirin kokouksessa ja yhden määrää maa- ja metsä-
talousministeriö. Hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valitsee
piirin kokous.
Hallituksen toimikausi on kolme vuotta. Jos jäsen eroaa tai pysyvästi estyy
tehtäväänsä hoitamasta, valitaan hänen tilalleen uusi jäsen jäljellä
olevaksi toimikaudeksi.
Hallituksen kokous on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan tai vara-
puheenjohtajan lisäksi vähintään viisi muuta jäsentä on läsnä.
Riistanhoitopiirillä on riistapäällikkö, jonka ottaa ja erottaa hallitus.
63 #
Riistanhoitoyhdistys
Riistanhoitoyhdistyksen tehtävänä on:
1) suorittaa metsästystä ja riistanhoitoa koskevaa koulutusta ja neuvontaa;
2) edistää riistanhoitoa;
3) suorittaa metsästyksen valvontaa, sekä
4) suorittaa muut sille säädetyt tai maa- ja metsätalousministeriön tai
riistanhoitopiirin määräämät tehtävät.
Riistanhoitoyhdistyksen toiminta-alue on kunnan alue. Maa- ja
metsätalousministeriö voi määrätä yhdistyksen toiminta-alueen kunnallisesta
jaotuksesta poikkeavaksi, jos tämä on paikkakunnan olojen vuoksi
tarkoituksenmukaista.
Riistanhoitoyhdistys on riistanhoitopiirin valvonnan ja ohjauksen alainen.
Riistanhoitoyhdistyksellä voi olla metsästyksen valvontaa varten
metsästyksenvartijoita, joiden on ennen tehtäväänsä ryhtymistä
allekirjoitettava vakuutus, josta säädetään asetuksella.
64 #
Riistanhoitoyhdistyksen jäsenyys
Jollei riistanhoitomaksun suorittanut henkilö muuta ilmoita, hänet
katsotaan sen riistanhoitoyhdistyksen jäseneksi, jonka toiminta-alueeseen
kuuluvassa kunnassa hänellä on kotipaikka. Riistanhoitomaksun suorittanut
henkilö voi myös liittyä jäseneksi sellaiseen riistanhoitoyhdistykseen,
jonka toiminta-alueella hänellä on metsästysoikeus tai vähintään vuodeksi
kirjallinen lupa metsästyksen harjoittamiseen. Henkilö voi samanaikaisesti
olla vain yhden riistanhoitoyhdistyksen jäsen tai olla kuulumatta lainkaan
riistanhoitoyhdistykseen.
Riistanhoitoyhdistyksen jäsenyys lakkaa, jos riistahoitomaksua ei
suoriteta, jos henkilö määrätään metsästyskieltoon tai jos henkilö ei täytä
1 momentissa säädettyjä edellytyksiä.
65 #
Riistanhoitoyhdistyksen kokous
Riistanhoitoyhdistyksen päätösvaltaa käyttää yhdistyksen kokous.
Kokouksessa kullakin jäsenellä on yksi ääni. Jäsen voi valtuuttaa toisen
jäsenen edustamaan itseään kokouksessa. Kukaan ei saa kuitenkaan edustaa
useampaa kuin viittä poissa olevaa jäsentä. Kokous valitsee keskuudestaan
puheenjohtajan.
Riistanhoitoyhdistyksen ylimääräinen kokous pidetään, kun johtokunta katsoo
sen tarpeelliseksi tai vähintään yksi kymmenesosa yhdistyksen jäsenistä
ilmoittamaansa asiaa varten johtokunnalta sitä kirjallisesti pyytää.
66 #
Riistanhoitoyhdistyksen johtokunta ja toiminnanohjaaja
Riistanhoitoyhdistyksen johtokunnan tehtävänä on yhdistyksen kokouksen
päätösten valmistelu ja täytäntöönpano sekä yhdistyksen käytännön asioiden
hoitaminen. Johtokunta käyttää yhdistyksen puhevaltaa tuomioistuimessa ja
muussa viranomaisessa sekä edustaa muutoinkin yhdistystä.
Riistanhoitoyhdistyksen kokous valitsee johtokunnan, johon kuuluu enintään
seitsemän jäsentä. Edellä 8 #:ssä tarkoitetuilla alueilla johtokuntaan
kuuluu lisäksi metsähallituksen määräämä jäsen. Johtokunnan puheenjohtajan
ja varapuheenjohtajan valitsee riistanhoitoyhdistyksen kokous.
Johtokunnan toimikausi on kolme vuotta.
Jos johtokunnan jäsen eroaa tai estyy pysyvästi tehtäväänsä hoitamasta,
hänen tilalleen valitaan uusi jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
Johtokunta on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtajan lisäksi
vähintään puolet muista jäsenistä on läsnä.
Riistanhoitoyhdistyksellä on toiminnanohjaaja, jonka ottaa ja erottaa
johtokunta.
67 #
Päätöksentekojärjestys
Edellä 58, 59, 61, 62, 65 ja 66 #:ssä tarkoitetun kokouksen päätokseksi
tulee mielipide, joka on saanut yli puolet annetuista äänistä. Vaaleissa
tulevat valituiksi eniten ääniä saaneet. Aänten mennessä tasan ratkaisee
äänestyksen tuloksen puheenjohtajan mielipide, paitsi vaalissa arpa.
68 #
Ohjesääntö
Metsästäjäin keskusjärjestöä, riistanhoitopiirejä ja riistanhoito-
yhdistyksiä varten laaditaan ohjesääntö, johon otetaan tarkemmat
määräykset:
1) toimielimistä, näiden tehtävistä ja toiminnan järjestämisestä;
2) varojen hoidosta ja tilien ja hallinnon tarkastamisesta, sekä
3) muista asioiden hoitoa ja toiminnan järjestämistä koskevista
seikoista.
Ohjesäännön valmistelee Metsästäjäin keskusjärjestö ja vahvistaa maa- ja
metsätalousministeriö.
69 #
Yhteisössä käytettävä kieli
Metsästäjäin keskusjärjestössä, riistanhoitopiireissä ja riistanhoito-
yhdistyksissä käytettävästä kielestä on soveltuvin osin voimassa, mitä
kielilaissa (148/22) valtion viranomaisista säädetään.
70 #
Oikeustoimikelpoisuus, nimenkirjoittajat,
tiedoksiantaminen yhteisölle ja virkavastuu
Metsästäjäin keskusjärjestö, riistanhoitopiirit ja riistanhoitoyhdistykset
voivat saada nimiinsä oikeuksia, tehdä sitoumuksia sekä kantaa ja vastata.
Keskusjärjestön nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja
varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi heistä hallituksen jäsenen tai
toiminnanjohtajan kanssa. Riistanhoitopiirin nimen kirjoittavat hallituksen
puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi heistä
hallituksen jäsenen tai riistapäällikön kanssa. Riistanhoitoyhdistyksen
nimen kirjoittavat johtokunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä
tai jompikumpi heistä johtokunnan jäsenen tai toiminnanohjaajan kanssa.
Ohjesäännössä voidaan määrätä, että oikeus nimen kirjoittamiseen on siinä
mainituissa asioissa lisäksi toiminnanjohtajalla, riistapäälliköllä tai
toiminnanohjaajalla.
Haaste ja muu tiedoksianto katsotaan keskusjärjestölle, riistanhoito-
piirille ja riistanhoitoyhdistykselle toimitetuksi, kun se on annettu
tiedoksi jollekin 2 momentissa mainituista henkilöistä.
Keskusjärjestön ja riistanhoitopiirin hallituksen jäsenet,
riistanhoitoyhdistyksen johtokunnan jäsenet sekä niiden toimihenkilöt ovat
suorittaessaan tämän lain mukaisia tehtäviä rikoslain 2 luvun 12 #:n 1
momentin 3 kohdassa tarkoitettuja henkilöitä.
71 #
Maksut
Metsästäjäin keskusjärjestön, riistanhoitopiirien ja riistanhoito-
yhdistysten suoritteiden maksullisuuden ja maksujen suuruuden sekä maksujen
perinnän osalta noudatetaan soveltuvin osin, mitä valtion
maksuperustelaissa (150/92) säädetään. Asetuksella kuitenkin säädetään
asioista, jotka valtion maksuperustelaissa on säädetty asianomaisen
ministeriön toimivaltaan kuuluviksi.
10 luku
Lainvastaisen toiminnan seuraamukset
72 #
Metsästysrikos
Joka tahallaan metsästää
1) vastoin 20 #:n 3 momentissa säädettyä kieltoa tai 23 #:n 1 momentin
nojalla annettua kieltoa tai rajoitusta,
2) vastoin 32 #:ssä tarkoitettua moottorikäyttöisten kulkuneuvojen käytön
rajoitusta,
3) käyttäen sellaista pyyntivälinettä tai pyyntimenetelmää, joka 33 #:n 1
tai 2 momentin mukaan on kielletty,
4) 37 #:n 1 momentissa tarkoitettuna rauhoitusaikana,
5) vastoin riistanhoitopiirin 38 #:n 1 momentin nojalla antamaa kieltoa,
taikka
6) ilman 10 #:ssä tarkoitettua pyyntilupaa tai rikkoen samassa lainkohdassa
tarkoitetun kiintiön,
on tuomittava metsästysrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintaän kahdeksi
vuodeksi.
73 #
Laittoman saaliin kätkeminen
Joka tahallaan kätkee, kuljettaa, välittää tai kauppaa metsästysrikoksella
saatua saalista vaikka tietää, että se on tällä tavalla saatu, on
tuomittava laittoman saaliin kätkemisestä sakkoon tai vankeuteen enintään
kolmeksi kuukaudeksi.
74 #
Metsästysrikkomus
Joka tahallaan tai huolimattomuudesta
1) menettelee vastoin 25 #:ssä tarkoitettua asutuksesta, viljelyksistä tai
liikenneväylistä johtuvaa rajoitusta,
2) metsästää vastoin 34 #:n nojalla annetulla asetuksella säädettyä
pyyntivälineen tai pyyntimenetelmän käytön rajoitusta,
3) kuljettaa metsästysasetta 35 #:n vastaisesti,
4) häiritsee riistaeläintä vastoin 36 #:n kieltoa,
5) järjestää hirvieläimen metsästyksen ilman metsästyksen johtajaa, tai
metsästää vastoin metsästyksen johtajan antamia määräyksiä,
6) metsästää vastoin 30 #:n nojalla annetun asetuksen pyyntilupaa koskevia
säädöksiä tai asetuksen nojalla pyyntilupaan liitettyjä ehtoja,
7) metsästyksen johtajana jättää suorittamatta hänelle kuuluvan tehtävän,
8) metsästää tai toimii metsästyksen johtajana suorittamatta
riistanhoitomaksua tai toimii ampujana suorittamatta 21 #:ssä säädettyä
ampumakoetta,
9) laiminlyö metsästyskortin tai ampumakoetodistuksen esittämisen 22 #:ssä
säädetyllä tavalla, taikka
10) metsästää tai toimii metsästyksen johtajana vastoin 78#:n nojalla
määrättyä metsästyskieltoa,
on tuomittava, jollei teoista ole muualla laissa säädetty ankarampaa
rangaistusta, metsästysrikkomuksesta sakkoon.
Metsästysrikkomuksesta on tuomittava myös se, joka huolimattomuudesta
metsästää 72 #:ssä mainitulla tavalla.
Metsästysrikkomuksesta tuomitaan niin ikään se, joka 31 #:n vastaisesti
estääkseen tai vaikeuttaakseen toisen laillista metsästystä saattaa
pyyntivälineen toimintakunnottomaksi tai muulla tavoin häiritsee pyyntiä.
75 #
Metsästyslain säännösten rikkominen
Joka tahallaan tai huolimattomuudesta
1) vahingoittaa riistaeläintä tai häiritsee sen soidinta, pesintää tai
poikasia 37 #:n 1 momentin nojalla annetulla asetuksella säädettynä
rauhoitusaikana,
2) liikkuu riistansuoja-alueella vastoin 39 #:n nojalla annettua rajoitusta
tai kieltoa,
3) tuo Ahvenanmaalta tai laskee luontoon eläimen vastoin 42 #:n kieltoa,
4) ättää noudattamatta 43 #:n nojalla annetulla asetuksella säädettyä
riistan kauppaa koskevaa kieltoa tai rajoitusta,
5) pyydystää tai tappaa rauhoittamattoman eläimen vastoin 49 #:n kieltoa
tai 50 #:n nojalla annetun asetuksen säännöksiä,
6) pitää koiraa vastoin 8 luvun säännöksiä, taikka
7) jättää heitteille ja hylkää kissan vastoin 85 #:n säännöstä,
on tuomittava, jollei teosta ole muualla laissa säädetty ankarampaa
rangaistusta, metsästyslain säännösten rikkomisesta sakkoon.
76 #
Luvaton pyynti
Rangaistus luvattomasta metsästämisestä toisen metsästysalueella (luvaton
pyynti) säädetään rikoslain 28 luvun 10 #:ssä.
77 #
Luvaton rauhoittamattoman eläimen pyynti
Joka tahallaan luvattomasti pyydystää tai tappaa rauhoittamattoman eläimen
sellaisella alueella, jolla hänellä ei ole tähän oikeutta tai lupaa, on
tuomittava luvattomasta rauhoittamattoman eläimen pyynnistä sakkoon.
78 #
Metsästyskielto
Kun joku tuomitaan rangaistukseen metsästysrikoksesta ja hänen katsotaan
osoittaneen ilmeistä piittaamattomuutta metsästystä koskevista
säännöksistä, tuomioistuin voi määrätä hänet metsästyskieltoon vähintään
yhdeksi ja enintään viideksi vuodeksi. Samalla hänet on määrättävä
luovuttamaan metsästyskorttinsa riistanhoitoyhdistykselle.
Metsästyskieltoon määrätty ei saa metsästyskiellon aikana metsästää eikä
toimia 28 #:ssä tarkoitettuna metsästyksen johtajana.
Metsästyskieltoon määrätylle ei anneta uutta metsästyskorttia kiellon
aikana.
79#
Korvaus metsästysoikeuden haltijalle
Jos riistaeläin on metsästetty ilman alueen metsästysoikeuden haltijan
lupaa tai muutoin loukkaamalla toisen metsästysoikeutta sellaisissa
olosuhteissa, joissa toisella oli oikeus metsästää tai ottaa tällainen
riistaeläin, on sillä, jonka oikeutta on loukattu, oikeus saada valintansa
mukaan joko riistaeläin tai sen arvo, siitä riippumatta, onko metsästäminen
muustakin syystä tämän lain vastaista. Riistaeläimen arvo määrätään maa- ja
metsätalousministeriön riistaeläimille vahvistamien elävän riistaeläimen
ohjeellisten arvojen perusteella.
80 #
Menettämisseuraamus
Jos riistaeläin on metsästetty vastoin tämän lain tai sen nojalla annetun
asetuksen säännöksiä ilman, että toisella oli oikeus metsästää tai ottaa
tällainen riistaeläin, tuomitaan eläin tai sen arvo valtiolle menetetyksi.
Riistaeläimen arvo määrätään 79 #:ssä säädetyllä tavalla.
Jos 1 momentissa tarkoitetun riistaeläimen metsästys on säädetty 26 #:ssä
tarkoitetun pyyntiluvan alaiseksi, on metsästäjä samalla määrättävä
suorittamaan valtiolle pyyntilupamaksu, jollei sitä jo ole suoritettu.
Jos riistaeläin on metsästetty taikka rauhoittamaton eläin pyydystetty tai
tapettu vastoin tämän lain tai sen nojalla annetun asetuksen säännöksiä,
menettämisseuraamuksesta on muutoin voimassa, mitä siitä rikoslain 2 luvun
16 #:ssä säädetään.
81 #
Laiton pyyntiväline
Jos 88 #:ssä tarkoitettu metsästyslain valvontaa suorittava henkilö tapaa
kielletyn taikka kielletyllä tavalla tai luvattomasti asetetun
pyyntivälineen viritettynä pyyntikuntoon paikalleen, hän saa ottaa sen
talteen tai tehdä toimintakelvottomaksi. Talteen otetusta pyyntivälineestä
on viipymättä ilmoitettava poliisille tai toimitettava se poliisille
säilytettäväksi.
Talteenotettujen tai poliisin säilytettävänä olevien pyyntivälineiden
toimittamisesta omistajilleen tai niiden hävittämisestä säädetään
asetuksella.
82 #
Syyteoikeus
Jos rikoksella, josta tässä laissa säädetään, on loukattu ainoastaan
yksityisen oikeutta, virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä, ellei
asianomistaja ilmoita rikosta syytteeseen pantavaksi.
11 luku
Erinäiset säännökset
83 #
Kuolleena löydetyn tai pyyntivälineeseen tarttuneen
riistaeläimen omistusoikeus
Kuolleena löydetty tai pyyntivälineeseen tarttunut, toisen alueelle
kulkeutunut riistaeläin kuuluu alueen metsästysoikeuden haltijalle, jos
tällä on oikeus metsästää samanlainen riistaeläin alueella. Merialueella
kalanpyydyksestä kuolleena tavattu halli tai norppa kuuluu kuitenkin
pyydyksen omistajalle. Muussa tapauksessa eläin kuuluu valtiolle, jollei 2
momentista muuta johdu.
Jos 1 momentissa tarkoitettua riistaeläintä on metsästetty pyyntiluvan
nojalla, saa se, joka on alueella metsästykseen oikeutettu, halutessaan
pitää eläimen, jos hänellä on samanlainen pyyntilupa. Muussa tapauksessa
eläin kuuluu sen metsästäjälle.
Hirvieläimen jättösarvet kuuluvat löytäjälle. Valtiolle kuuluvan, kuolleena
löydetyn riistaeläimen saa löytäjä ottaa haltuunsa poliisille tai
riistaeläinten tutkimusta tekevälle tutkimuslaitokselle toimittamista
varten.
Asetuksella säädetään, miten metsästäjän on 2 momentissa tarkoitetussa
tapauksessa tehtävä ilmoitus metsästysoikeuden haltijalle.
84 #
Avuttomassa tilassa olevan eläinten kohtelu
Sairasta, vahingoittunutta tai muutoin avuttomassa tilassa olevaa tässä
laissa tarkoitettua eläintä on pyrittävä auttamaan tai asiasta on pyrittävä
ilmoittamaan alueen omistajalle, metsästysoikeuden haltijalle tai
poliisille.
Jos eläin on sellaisessa tilassa, että sen hengissä pitäminen ilmeisesti
tuottaa sille kohtuutonta kärsimystä, löytäjä saa lopettaa eläimen, vaikka
hänellä ei olisi alueella kyseisen eläimen pyydystämis- tai
tappamisoikeutta tai eläin olisi tuona ajankohtana rauhoitettu.
Lopetettuun eläimeen sovelletaan, mitä tässä luvussa säädetään kuolleena
löydetystä eläimestä.
85#
Huolenpito kissasta
Kotieläimeksi otetun kissan heitteillejättö ja hylkääminen on kielletty.
86#
Kuolleen rauhoittamattoman eläimen haltuunotto
Kuolleen rauhoittamattoman eläimen saa ottaa löytäjä.
87#
Eläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen
Riistaeläimiin kuuluvien hirvieläinten sekä karhun, suden, ahman, ilveksen,
hallin ja itämeren norpan maataloudelle, metsätaloudelle, kalastukselle,
liikenteelle sekä kotieläimille ja viljellyille eläimille aiheuttamat
vahingot korvataan talousarvion rajoissa valtion varoista. Erityisestä
syystä voidaan asetuksella säätää, että muunkin kuin edellä mainitun
riistaeläimen aiheuttamat vahingot korvataan valtion varoista.
88 #
Lain noudattamisen valvonta
Poliisin, rajavartiolaitoksen, tulliviranomaisten ja 63 #:n 4 momentissa
tarkoitettujen metsästyksenvartijoiden tehtävänä on valvoa tämän lain
noudattamista toimialueillaan.
Valtion omistamilla alueilla lain noudattamista valvovat virkamiehet,
joiden tehtäväksi valvonta säädetään tai määrätään.
Maanomistajalla ja metsästysoikeuden haltijalla on oikeus valvoa tämän lain
noudattamista alueellaan.
Jos tähän lakiin tai sen nojalla annettuun säännökseen tai määräykseen
perustuva velvollisuus laiminlyödään, lääninhallitus voi valvonta-
viranomaisen tai tässä laissa tarkoitetun yhteisön ilmoituksesta taikka sen
hakemuksesta jonka oikeutta tai etua asia koskee, määrätä laiminlyöjän
täyttämään velvollisuutensa sakon uhalla tai sillä uhalla, että tekemättä
jätetty teetetään laiminlyöjän kustannuksella.
89 #
Asioiden käsittelyssa noudatettava menettely
Tässä laissa tarkoitettuja asioita Metsästäjäin keskusjärjestössä,
riistanhoitopiireissä jariistanhoitoyhdistyksissä käsiteltäessä on
soveltuvin kohdin noudatettava, mitä hallintomenettelylaissa (598/82)
menettelystä viranomaisessa säädetään. Vastaavasti on sovellettava
tiedoksiannosta hallintoasioissa annetun lain (232/66) ja yleisten
asiakirjain julkisuudesta annetun lain (83/51) säännöksiä.
90 #
Muutoksenhaku
Tässä laissa tarkoitetussa asiassa tehtyyn riistanhoitopiirin ja
riistanhoitoyhdistyksen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta
maaseutuelinkeinojen valituslautakunnalta 30 päivän kuluessa päätöksen
tiedoksi saamisesta. Muutoksenhakuun sovelletaan, mitä muutoksenhausta
hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään muutoksenhausta
hallintoviranomaisen päätökseen.
Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta käsittelee niin ikään riistan-
hoitopiirin ja riistanhoitoyhdistyksen päätöksestä tehdyt ylimääräisestä
muutoksenhausta hallintoasioissa annetun lain (200/66) 2 #:ssä tarkoitetut
kantelut.
Muutoin on ylimääräisestä muutoksenhausta kyseisiin päätöksiin voimassa,
mitä sanotussa laissa säädetään.
91 #
Tarkemmat säännökset
Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.
92 #
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1993.
Tällä lailla kumotaan 13 päivänä huhtikuuta 1962 annettu metsästyslaki
(290/62) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
93 #
Siirtymäsäännökset
Rekisteröityä asetta, jota tällä lailla kumotun lain mukaan on saanut
käyttää metsästyksessä, mutta jonka käyttäminen tämän lain 33 #:n 1
momentin 7 kohdan mukaan on metsästyksessä kielletty, saa käyttää
metsästyksessä kolmen vuoden ajan tämän lain voimaantulosta lukien.
Jos ennen tämän lain voimaantuloa vahvistettuun Metsästäjäin
keskusjärjestön, riistanhoitopiirien ja riistanhoitoyhdistysten
ohjesääntöön sisältyy tämän lain vastaisia määräyksiä, on niiden sijasta
noudatettava lain säännöksiä. Ohjesääntö on kuitenkin viivytyksettä ja
viimeistään kahden vuoden kuluessa uuden lain voimaantulosta muutettava
lain mukaiseksi. Ennen tämän lain voimaantuloa suoritettu henkilövaali jää
voimaan siksi ajaksi, joksi henkilö on toimeen tai tehtävään valittu.
Ennen tämän lain voimaantuloa tehdyt metsästysvuokrasopimukset ja annetut
metsästysluvat jäävät edelleen voimaan. Viranomaisen tällä lailla
kumottavan lain nojalla antamat luvat jäävät edelleen voimaan.
Tällä lailla kumotun lain 30 #:n 2 momentin nojalla annetut
lääninhallituksen päätökset jäävät edelleen voimaan, mutta kuitenkin
enintään vuoden 1995 loppuun.
Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 1993
Tasavallan Presidentti
MAUNO KOIVISTO
Ministeri Hannele Pokka